Terveh teilä! Aikua on kulun jo yli kolme kuuta jälkimäisestä kirjutuksešta a toinah voitta arvata, jotta kiirehtä on ollun. Ka tiijättäkö mi päivä tänäpiänä on? No Jelenan kera karjalaksi -blogin šynnyntäpäivä! Blogilla roih yksi vuosi täyteh tänäpiänä, ka miula on moine tunto ku olisin kirjuttan enšimmäisen kirjutukšen ihan ässen. Blogih olen enšimmäisen kirjutuksen jälkeh ehtin kirjuttua 8 kirjutušta. Olen kirjuttan omah elokseh näh (miun netäli, kešäpluanit), ka olen niise kirjuttan karjalan kieleštä (sekakarjala, neuvot opaššuntah, kieli miun eloksešša) ta pruasniekoista kumpasih olen ottan osua. Olen suvainnun kirjuttua miun kuulumisis ta muiteinki nämmis tiemois ta toinah tulijallaki aikua jatan šamah luatuh. Täššä teilä kuiteški tiijokši vähäsen mitä kirjutušta onnakko on konšanih tulošša, kun miula on aikua: mitein karjalan kieli ta karjalaisus on näkyn miän pereheššä, diedon luatima kirjutuš voinan alušta (kiännettynä šuvikarjalakši), lukijat kyšytäh mitänih ta mie vastuan, kirjani miun karjalaisella diedolla ta miun ruutat -projekti. Toičči tahtosin niise oppie kirjuttua šuvikarjalakši mitänih.
Ka mitä šie, lukija, tahtosit lukie? Oletko suvainnun männä vuuvven kirjutuksie tahi olisko šiula antua mitäki toivehta tahi uutta idejua miula? Työnnä miula kommenttie alas tahi tule kertomah Instagramas. Pitäy vielä mainita, jotta olen niise luatin blogilla tiktokan: @jelenankera. Šielä ei vielä ole nimitä tiktokkie ka konša tuttavuštun tiktokkiloin luajintah, toinah tahtosin luatie moisie ''miun päivä'' tiktokkiloi, kumpasie on nyt hillakkaiseh näkyn somešša karjalakši. Miula kačo himottais niise luatie mitänih paistuo materijalie.
Ka, voisin vähäsen vielä šanella kuinpa miun dielot. Alkuvuosi miula on männyn gradunke ruatajes. Gradu toičči vaivuttau ka enämpi ei olis äijän kirjuttamista, šentäh kun olen nyt kirjuttan nenga puolet valmehekši. Gradušša mie kačon kuin Astrid Lindgrenin tevos Emil i Lönneberga on kiännetty karjalakši (Lönnivuaran Eemeli). Tarkempah kaččelen realioita (tahi šuomekši: kulttuurisidonnaisia elementtejä), ili esimerkikši ruokašanoja ta erisnimie. Miula pitäy kirjuttua ruočikse ka šuan kirjuttua šummennukšen karjalakši. Voin šiitä työntyä šummennukšen niise täh blogih konša gradu on valmis ta jullattu.
Tuhukuušša kävin kaččomah karjalankielisen kinotrilogien, kummaista kučutah Dorogu. Miun mieleštä lyhyččäiset kinot oltih čomat, ka onnakko enšimmäini tahi toini kino, Veneh ta Lindu, oltih miula mielehisimmät. Musiikki oli čomua ta še kuin luontuo oli kuvattu juohatti miula kuitahto mieleh koin, Lieksan. Toinah šentäh kun kinoloi oli kuvattu tiälä Pohjois-Karjalašša. Tuhukuun alušša otin niise osua ruočin opaštujien štolaččuh. Mintäh tätä tahoin mainita, no šentäh kun mie olin aijempah kuullun, jotta Kiärijän Ča ča ča:ta on pajatettu erähissä yliopissoissa štolačuissa karjalakši ta miula juolahti mieleh miän stolaččun aikana, jotta vesselyähän šitä olis pajattua yheššä. No, šiitä šain koko stolaččukanšan pajattamah Ča ča ča:ta karjalakši, ta vesselähän še tovessah oli! Stolaččukanša šuvaičči pajon karjalankielistä versietä ta erähät pajatettih šitä vielä stolačun jälkehki.😉
Täššä kuušša, kevätkuušša, kävin sežo stolačussa ka tällä kertua Mauran kera, šentäh kun še oli tovarissastolačču ta kučuin Mauran kerale. Meilä oli ylen vesselyä, kuin šuat nähä ylähänä olijašša kuvašša. Ta nyt kun pakina on kuvašta, niin alahana hurualla voitta nähä kankahat, kumpaset olen ostan miun omie ruuttie varoin. Noo, en vielä tiijä kumpasesta tulou ferezi ta kumpasesta d'upka. Tahi tulouko kaksi ferezie, ollou nenga jotta en malta piättiä mitä kankasta tahon käyttyä... Ka jännittäy mitä tulou, ihan iče kun duumaičin ommella.😄No moista. Päivä paistau ta kešä tulou ruttoseh, ta kuin valmistumini niin ni uusi vaihe elokšešša alkau olla lähellä. Tulija aika vähäsen jännittäy. Tuumaičen, mitähäi miula on vaššašša? Mih eloš milma lykkiäy? No, šitä šuattau vain arvual'l'a, näköy ajan kuluošša. Passibot tuaste kun luvit!
Šanašto: voina = sota / ili = eli / šummennus = tiivistelmä / tuhukuu = helmikuu / stolačču = sitsit / kevätkuu = maaliskuu / hurual = vasemmalla / d'upka = hame / ruttoseh = nopeasti / arvual'l'a = arvailla
