Terveh! Nyt olen hillakkaiseh piäššyn järilleh arkeh kiini. Huomain, jotta nykyjäh karjalan kieli on ylen šuuri vuitti miun elokšešša hoš vertuan tätä päivyä männä vuoteh. Männä vuotena en ihan malttan paissa iäneh šamah tapah ta varasin enämpi. Huaveilin, jotta voisin paissa karjalakši kenennih kera ta toivoin, jotta minih päivä ruohtisin liittyö karjalaisien yhteisöh. Ka, nyt tielot ollah ihan erimoiset ta šentäh nyt kerronki šiitä.
Männä vuotena otin osua Karjalaine iäni ta Meidy on olemas -projektiloih ta kačon jotta net oltih miun enšiaškelet karjalaiseh yhteisöh. Šiitä liityin niise Karjalaiset Nuoret Šuomešša yhissykšen osanottajakši. Šiitä šykyšyllä rupesin opaštajan apuniekakši karjalan oppiainehešša. Piäšin ruavošša karjalan kielikylyh jokahini netäli, kun avuštin vienankarjalan ta šuvikarjalan kielikurššiloilla. Varasin kuiteški pikkaraisen ta alkuh en paissun opaštajienke karjalakši, vain šuomeksi, hoš miula oliski ollun šiinä jo ylen hyvä mahto paissa karjalakši heijän kera. Šiitä kevyällä olin vähäšen rohkiempi ta kuottelin hillakkaiseh paissa karjalakši ruavošša. No, nyt miula on matkuamašša toini vuosi apuniekkana ta nyt miusta olis jo ylen kumma tielo paissa šuomekši opaštajien kera. Niin vain tielot muututah huomuamattaki! Nytki šykyšy on miula moine kielikyly šentäh kun avvutan livvinkarjalan kielikurššiloilla.
Kuvašša: pakinapirtti, karjalah opaššunta, yliopisson koufeičuppuine ta miun ta tovarissan viestit karjalakši. Männä šykyšynä rupesin hillakkaiseh käymäh niise Jovensuun pakinapirtissä ta kevyälläki tuli käytyö monta kertua. Muissan, jotta aijempah miula jännitti äijän männä keralle kun moine ujo olen. Nykyjäh ei enämpi jännitä, a vuotan kaikičči ylen hyvällä mielellä jotta piäšen pakajamah jo tuttavien pakinapirttiläisten kera. Ta nyt onki ylen mukavaini, kun yhen pakinapirtin šijah piäšenki kakši kertua kuušša pakinapirttih: nuorien ta kaikkien pakinapirttih!
Karjalan kieli näkyy miun elokšešša niise yliopisto-opinnoissa šentäh kun otan osua kiäntämiseh ta karjalaiseh nimistöntutkimukseh liittyjillä kurššiloilla. Olen tiettäväini aijempahki käynyn karjalan kielen ta kulttuurin kurššiloilla, kun še on ollun miun šivuaineh jo kolme vuotta, ka nyt on miula läs enšimmäini kerta, kun käyn kaikilla luventoloilla ihan luventošalissa, kun aijempah olen ollun keralla vain loitočči Zoomissa. Luvennoilla on veššelämpi männä yliopissolla šentäh kun šamalla šuan paissa tovarissojenke karjalakši. Šiitä karjalan kieli näkyy vielä miun pro gradu -tutkielmaššaki! Miun piäaineh tottas on ruočin kieli ta gradu pitäy kirjuttua ruočikši, a mie olen löytän moisen kiäntämiseh liittyjän tieman, kumpasešša voin ottua karjalan kielen graduh keralle. No, šiitä kerron tarkempah vähäšen myöhempäh, kun olen piäššyn alkuh tämän ruavon kera.
Yllä olijašša kuvašša mie, Maura ta Santra karjalan kiännöšseminuarissa.Ta niin, šanoin jotta huaveilin männä vuotena kun olis kennih kenen kera paissa karjalakši, ka nyt miula tottaš on tovarissoja kumpasien kera voin ta šuan paissa karjalakši. Še on miula šuuri ilo. Karjalaisešša yhteisöššä miula on šemmoni tunto, kuin olisin koissa.
En arvannun vielä männä vuotena, jotta karjalan kieli olis niin aktiivini miun aivoissa, jotta toičči tuumaičenki karjalakši. Še on veššelä tielo, ka kun ruočin luvennolla pitäis paissa ruočikse, meinuau šieläki šanojen šekah tulla karjalan kieltä. Ta kun pakajan mistänih tietyštä tiemašta, juohutah enšin šiih liittyjät šanat karjalakši mieleh. Toičči koissaki šuatan vaššata miun vaštinehella karjalakši ta hiän kaččou milma kuin hulluo, kun hiän ei mitänä tolkkuo ota kun ei (vielä 😉) malta karjalakši. Toinah pitäis hänellä ruveta opaštamah karjalan kieltä, jotta voisin koissaki paissa karjalakši hänenke.
Miula on ylen hyvä mieli, jotta karjalan kieli on nykyjäh niin šuurešša ošašša miun elokšešša. Kerro šieki täššä alahana tahi Instagramissa: Kušša šie pakajat tahi kirjutat karjalakši? Ollouko še šiun arkikieli, opaššutko kieleh vain käytätkö kieltä silloin toičči?
Šanašto: hillakkaiseh = hiljalleen (myös: hiljaa, äänettömästi) / järilleh = takaisin / varata = pelätä / ruohtie = uskaltaa / osanottaja = jäsen / tiema = teema, aihe / koissa = kotona / vastineh = kumppani, puoliso / silloin toičči = silloin tällöin