Terveh! Tänäpiänä on elokuun ta kešän viimini päivä. Šentäh kaččelemma mitä ruavoin kešällä, kun miula oli niin äijän pluanie kešän alušša. Ylen ruttošeh on aika männyn. Tuntuu, jotta kešä vašta alko ta nyt jo ilmašša haisuu šykyšy. Tiälä Jovensuušša on tänäpiänä šajepäivä.
No, kešällä piäšin viettämäh aikua kešämökillä. Šielä mie uin, kävin kylyh ta keräšin mussikkua ta keltašientä. Mielehini tielo miula oli lukie kirjua pristanilla istuošša, villašukat jalašša. Aivin koko netälie en pyštyn olomah mökillä millänä kerralla, ka kuiteinki monta päivyä. Männä netälinloppunaki olin kešämökillä miun muamon ta tuaton kera. Vietimä kešän viimeistä netälinloppuo.
Kešäopintojaki luajin yhen kurššin. Kurssin tiema oli kiäntäjän teknologie ta šiinä harjavuttih käyttämäh kiännöšmuistie ta muka ielleh. Miula piti luatie toinenki kuršši, ka šiitä kešällä tuumaičinki luatie eri kurššin luventojen kera šykyšyllä. Toičči pluanit muututah.
Mitäpä muuta mie ruavoin... Šielä Šuojärven pitäjäšeuran pruasniekašša kävin, kuin kirjutinki männä kerralla. Šiitä mukavaiset muissot jiätih mieleh. Heinäkuušša niise olima pitkäštä aikua kai čikot ta veikot (meitä on yhteheš viisi) keralla, kun miun veikko kävi nellän vuuven jälkeh Lieksašša. Oli mukavua! Olima viimekši nähnyn kakši vuotta takaperin miun toisen veikon häissä. Šiitä elokuušša vielä kävimä kanšainvälisellä jarmankalla muamon ta tuaton kera.
Elokuušša niise matkašima čikon kera Pariisih (yllä olijat kuvat). Pariisissa kaččelima nähtävyykšie: Louvre, Eiffel, Sacré-Cœur tmi. Louvre musejoh emmä männyn šiämyštäh. Himotti äijän männä, ka jono oli ylen pitkä ta oli räkki. Kävelimä äijän ta jalat oli ylen kipiet aivin jokani ilta. Kävimä niise Disneylandih ta še oli ihana elämyš! Miun čikko šano hyvin, jotta šielä ei voi olla muuta kuin ošakaš olo! Veššelyä oli ta mukavat muissot jiätih niise täštä matašta. Kai mäni ylen hyvin ta oli ylen kepie liikkuo metrolla ta muiteinki, mi hämmäššytti milma ta miun čikkuo. Nähtävyä oli äijän, ta pakasima jo matan lopušša, jotta ''šiitä tulijalla kerralla ruamma šitä ta tätä.'' :) Pariisi on ylen čoma linna.
No, kešän alušša tahoin käyvä Pikkukilih ta telttah makuamah, ka niih en ehtin tahi piäššyn. Net šuahah jiähä tulijalla kešällä ruattavakši. En niise ollun netälie ilmain sosialista medijua, ka vähenšin onnakko vähäšen miun ruutuaikua. Ka olkah tämä miula kaikičči ruavon alla, jotta še telefoni ei kaiken aikua olis kiäššä. Ihan kaikkie en luatin mitä planuičin, ka šen šijah mie esimerkikši liikuin äijän enämpi kuin aijempah, šentäh kun oli aikua ruatua šitä mitä tahtou ta oli aikua pityä huolta omašta tervehyöštä. Kešällä mie toveššah šain levähtyö ta še ruato miula hyvyä.
Tulijan netälin jälkeh miula alkau viiješ lukuvuoši yliopissošša, a jo tulijalla netälillä piäšen pitkäštä aikua näkömäh vanhoja ta uušieki opaštujatovarissoja, kun meilä on moine ruočin opaštujien illačču. Tulijalla netälillä mänemmä niise pitämäh karjalan kielen elvytyšprojektin rastie uušien opaštujien linnaorientiiruičendah. Šitä vuotan hyväl mielel! Miun šykyšy on ylen täynnä kurssie ta ruatuo, a kevät šiitä on vähäšen kepiempi. Ruan niise tänä lukuvuotena yliopissolla karjalan oppiainehešša opaštajan apuniekkana, mi on miun mieleštä tuaššen mukavua vaihteluo miun omilla opinnoilla. Šykyšyllä kuottelen kirjuttua blogih kaikičči kun ehin. Tulen ainaški kertomah miun gradušta ta muiteinki miun kuulumisista. Mie olen niise kerännyn neuvoi karjalan kieleh opaššuntua varoin ta kuottelen konšanih šuaha ne yhteh tukkuh ta jullata tiälä blogissa. No, hyvyä šykyšyn alkua teilä kaikilla, ''näkeyvymmä'' tuaššen!
Šanašto: ruttošeh = nopeasti / keltašieni = kantarelli / pristani = laituri / čomennus = koru (koriste) / ta muka ielleh (tmi.) = ja niin edelleen / räkki = helle, kuuma / ošakaš = onnellinen, onnekas / toveššah = todella, oikeasti / levähtyö = levätä / illačču = illanistujaiset / linnaorientiiruičenda = kaupunkisuunnistus / opaštajan apuniekka = opetusavustaja
