KAIKENMOISTA PRUASNIEKKUA TA PITUO

Terveh teilä! Karjalan kielen netälin jälkeh (ta muiteinki lukukauven jälkeh) olen ollun vaipun, ka on ollun ylen osakas olo. Äijän pituo on ollun ta nyt kun opaššuntakiirehetki ollah rauhotuttu roštuon ajakši, kirjutan teilä ta kerron lyhyččäisešti mitä olen ruatan viime aikoina.

KNŠ:n pruasniekka

Šuovattana 25.11. juštih ennein karjalan kielen netälie meilä oli tiälä Jovenšuušša Karjalaiset nuoret Šuomešša yhissyksen luatima pruasniekka, kumpaseh tuli rahvašta monešta eri linnašta. Mie mänin paikalla jo huomenekšella 9 aikah, kun olin keralla ruatojoukošša. Iče pruasniekka alko 12 aikah, kun meilä oli kulkoveh Jovenšuun torilta pruasniekkakohtah. Šiitä ohjelmašša oli eriluatusie esittelyjä, pläššintäruatopaja ta luvento iänelläitkuloista. Pläššimäh mieki piäšin ta še oliki lystie, hoš en ihan malttan putilleh. Muitein luvennon ta esittelyjen aikana mie olin teknini apuniekka ili miun ruato oli vaihtua luvento- ta esitysdioja. No še ei tiettäväini mitänä haitannun, kun šain šamalla kuunnella luvennon ta kaikki esittelyt. Šiitä ohjelmašša oli vielä šyöntäkotvani (ylen makiet veguaniset šyömiset oltih!), ylen šuuri pakinapirtti, taituolijin pakinapaneli ta Burlakat. Ylen pitkä, a mukavaini päivä oli. Ta kuin täyši ta lämmin miun syväin oli, kun šai niin äijän paissa karjalakši ta nähä uutta ristikanšua! Kaččelin kaikkien niin čomie ruuttie, ta rupeši vain enämpi himottamah omien ruuttien luatimini. Toinah ruutat olis miun tulijan vuuvven projekti. 

Pruasniekan jälkeh alko karjalan kielen netäli. Šilloin kävimä karjalan kielen elvytyšprojektin kautti štarinoičemašša Jovenšuun Rantakylän kirjaššošša ta ryhjän piäkirjaššošša. Pruasnuičima kielinetälie tovarissojen kera niise niin, jotta luatima kakši tiktokkie ta pitimä Instagram-livie karjalakši. Liven šuau iellehki kaččuo Instagramissa (miunki IG-profiilista löytyy). Vesselyä oli, ta en ičeki ellennä kuin miula piisasi väkie, ka ehimpä mie vielä Tonttuapproillaki (eräš opaštujien pito) juossa karjalan kielen netälin aikana.😉

Štarinoičemašša kirjaššošša, nuorien pakinapirtin šanakisa ta roštuosen šyömiset Nikolain koufeičuppusešša.

Šiitä karjalan kielen netälin jälkeh meilä oli Takouskoloin roštuoni. Kävimä Nikolain koufeičuppusešša ta Sointulašša. Šöimä ta joima mitänih makieta ta pakasima eri tieloja. Kisasima niise muistikisah, kumpasen Olga oli luatin. Nakroima äijän, niin vesselyä tuaššen oli. Päivän šana oli ''kozabošši'', kumpani liittyy elvytyšprojektin toiseh roštuonkalenterih. Täššä miän mukavaini joukko, Takouskoit: 

Männä netälillä oli niise nuorien pakinapirtti pyhänäpiänä. Šielä kisasima šanakisah ta muitein pakasima eri tieloja. Ta šielä mie vielä šain tovarissalta roštuonpotarkakši čuajuo, mi lämmitti mieltä. Huomena on tämän vuuvven jälkimäini pakinapirtti tiälä Jovenšuušša. Himottau vielä šinnekki lähtie, kun šielä on kaikičči mukavat ristikanšat ta pakinat. 

No, miula piti aivin eri kirjutuš jullata iellisen kirjutukšen jälkeh, ka himotti kuiteški nyt kirjuttua lyhyččäisešti mitä olen ruatan. Onnakko myöhempäh piäšettä lukomah šitä kirjutušta, kumpasen aijempah tuumaičin jullata. Nyt miula kuiteški alkau kolmen netälin pituni roštuonloma! A tiijokši, jotta mie pien niise someloman, kumpasen alotan tämän netälinlopun jälkeh. Pien šitä toinah ihan pakkaiskuun loppuh šuaten, ta šiitä tulen tuaššen järilleh kirjuttelomah teilä ta kaččomah blogin Instagramie. Passibo šuuri täštä vuuvvešta teilä ta:

Hyvyä Roštuota ta ošakašta uutta vuotta! 💝

Šanašto: roštuo = joulu / ristikanša = ihminen / ili = eli / pläššie = tanssia / roštuoni = pikkujoulut / kisa = peli, leikki /  roštuonpotarkka = joululahja / pakkaiskuu = tammikuu 

NEUVOT KARJALAN KIELEN OPAŠŠUNTAH

Terveh, ta hyvyä karjalan kielen päivyä! Karjalan kielen päivän ta netälin kunnivokši olen kerännyn teilä tukkuh kielimaterijalit, kumpaset ollah autettu milma karjalan kielen opaššunnašša. Kuottelin, jotta nämä neuvot oltais moisie, kumpasie kaikin voijah käyttyä varallisuoh kaččomatta. Panin listah niise kirjoja mitä šuau oššettuo, ka niitä šuattau löytyä kirjastoštaki. Tekstissä ollah vihriellä šuorat linkit netissä olijih materijaliloih, plikkuamalla piäšöy kaččelomah. Enšimäisekši kerron kielimaterijalit, kumpaset kosetah läs kaikkie murtehie, šiitä kerron eri murtehien tahi kielimuotojen opaššuntah liittyjät kielimaterijalit ta lopukši vielä ylehiset, miun mieleštä kaikkien kielien opaššuntah pättävät neuvot. Juohtunou šiula, lukija, vielä mitänih mieleh, työnnä miula viestie alahana kommentissa tahi Instagramissa. Miula olis tahto täyttyä tätä listua myöhempähki ta onnakko luatie blogih ihan oma alašivuki neuvoilla kun tarvinnou. 

Kaikkie murtehie koskijat kielimaterijalit

• Päivännoušu-Šuomen yliopisson karjalan kielen elvytyšprojektin blogi 

• Karjalan kielen elvytyšprojektin blogissa: luvettelo šanakirjoista

• Karjalan kielen elvytyšprojektin blogissa: karjalankieliset materijalit

• Karjalan kielen verkkošanakirja ta ohjavot šen käyttöh

• Karjalan Sivistysseuran verkkolaukasta šuau tilata ilmain makšuo: Pieni suomi-karjala šanakirja ta Karjalan kielen esite. Niissä on perustieloja, kummaisista voi olla hyvä aloittua kieleh opaštumini. Šamašta verkkolaukašta šuau muiteinki oštua karjalankielistä kirjua, kielioppikirjua ta esimerkikši kulttuurih liittyjyä kirjua. 

• Pakinapirtit - Rekommentiiruičen mänömäh pakinapirttilöih kun ollou mahto. Kaikičči ei ole pakko paissa, toičči voi vain kuunnella. Kielikylyt ollah tärkie osa kieleh opaššuntua. Nyt pakinapirttilöi on ainaški Jovenšuušša, Oulušša, Piälinnašša, Tamperella ta Turrušša. Nämmis šuau tietuo tavan mukah @karjalazet Instagramista ta erähillä pakinapirttilöillä ollah jo omatki Instagramit. Jovenšuun pakinapirttilöistä (nuorien ta kaikkien) šuau tietuo elvytyšprojektin blogista. 

• Karjalaine iäni -videosarja

• Musiikkie Spotifyšša: Loimolan voima, Burlakat, Ilmu, Veri, Myllärit, Io, Tsizoit, Eila Pöllänen, Zergeyth

• Musiikkie YouTubešša: Santtu Karhu ta talvisovat, Ondrei

• Youtubešša: Viestit Karjala 

• Oma Mua -lehti

• Radio Kodirandaine

• Facebookissa: Opastummo karjalan kieleh / Karjalan kieli eläy

• Instagramissa: @karjalazet / @nataliagiloeva / @muuttujalindu / @kokkorannanmauru / @jelenankera / @santra_karjalasta / @kazviloinke / @valjankniigat / @miemoikarjalakse / @meemitkarjalakse / + äijän muita!

• Kotuksen nauhotearhiivašta šuau eččie pakautteluja esimerkikši šukunimen mukah. Mie iče olen šitä kautti löytän miun diedon muamon pakauttelun ta piäššyn kuuntelomah šitä. Kun painat linkkie, mäne alas ta šieltä avua linkki ''Nauhoitearkiston kokoelmatietokanta''.

• Karjalankieliset Wikipedijat: livvinkarjala / varsinaiskarjala

• VepKar (korpus), esimerkikši: Audiomap 

Vienankarjala

• Olgan čuppuni 

• Milan perehen päivä verkko-opaššušmaterijalit

• Kirjat: Lönnivuaran Eemeli, Lapšen kera karjalakši, Huoti-Tiätä, kišša ta koira

• Pekka Zaikov - Vienankarjalan kielioppi 

• Facebookissa: Vienankarjalaini pakinaklupi

Suvikarjala/Varsinaiskarjala

• Katerina da Miša opassetah suvikarjalua

• Gostis -podcast (Spotify ta SoundCloud)

• Karjalan Grammari 1, Karjalan bukvari, Sanari karjala-suomi (kirjastošša)

• Kirjat: Adaman gruunu (tämä kiännetty niise livvikši ta vienakši), Gruuga, Sunduga, Tuhkamukki

• Suojärven pitäjäseuran näytelmätekstikorpus (elvytyšprojektin blogissa)

• Oma Suojärvi -lehet (kirjutukšie piäasiešša šuomekši, ka še tämä kirjutuš niise karjalakši)

Livvinkarjala

• Yle Uudizet karjalakse - kirjutettuna ta paistuna

• Meidy on olemas -kniiga 

• Veneh, Lindu ta Ilmu -kinot 

• Kirjat: Muumi -kniigat, Peppi Pitkysukku -kniigat, Ozan tiedoiniekku, Alisan šeikkailut kummanmuas, Pieni prinsut

• Facebookissa: Livvinkarjalaine paginkluubu / Onginiekku da kalamuagari / Karjalazet tytit / Koirien elostu

• Raija Pyölin šanakirjat ta kielioppi Karjalan sivistysseuran verkkošivuilla

• https://opastajat.net/ 

Ylehiset neuvot

• Kuottele tuumaija mitein šiun ympärillä olijie esinehie kučutah karjalakši. Voit niise nimetä esinehie lappusien kera koissa.

• Kun tahtonet esimerkikši verbien taivutušmuotoja harjaitella, kirjuta net lappušella ta pane lappuni esillä kunnetahto, hoš peilih esimerkikši. Šiitä voit hoš hampahie pesseššä lukie taivutukšie. 

• Pakaja toisien kera karjalakši kaikičči kun on mahto. Ei haittua hos tulou hairehie, tärkein tielo on jotta vain kuottelet paissa. Šuomen kielen (tahi mintah muun kielen) voi ottua apuh kun tarviččou. 

• Ičellä iäneh pakajamini - Kuotelkua tätä! Še onnakko alkuh tuntuu kummalta, ka še on hyväččäini tapa opaštuo kieleh. Kuottele kertuo ičellä mimmoni šiun päivä oli tahi mitä meinuat ruatua tänäpiänä. Ičellä iäneh pakajamini voi rohkassuttoa pakajamah muitenki. 

• Kirjuttamini tahi kiäntämini - Kirjuta hoš telefonin muistihpanoih ičellä mitä ruavoit tänäpiänä, tahi kuottele kiäntyä jokahini päivä minih pikkaraini virkeh karjalakši. 

KARJALAN KIELI MIUN ELOKŠEŠŠA

Terveh! Nyt olen hillakkaiseh piäššyn järilleh arkeh kiini. Huomain, jotta nykyjäh karjalan kieli on ylen šuuri vuitti miun elokšešša hoš vertuan tätä päivyä männä vuoteh. Männä vuotena en ihan malttan paissa iäneh šamah tapah ta varasin enämpi. Huaveilin, jotta voisin paissa karjalakši kenennih kera ta toivoin, jotta minih päivä ruohtisin liittyö karjalaisien yhteisöh. Ka, nyt tielot ollah ihan erimoiset ta šentäh nyt kerronki šiitä. 

Männä vuotena otin osua Karjalaine iäni ta Meidy on olemas -projektiloih ta kačon jotta net oltih miun enšiaškelet karjalaiseh yhteisöh. Šiitä liityin niise Karjalaiset Nuoret Šuomešša yhissykšen osanottajakši. Šiitä šykyšyllä rupesin opaštajan apuniekakši karjalan oppiainehešša. Piäšin ruavošša karjalan kielikylyh jokahini netäli, kun avuštin vienankarjalan ta šuvikarjalan kielikurššiloilla. Varasin kuiteški pikkaraisen ta alkuh en paissun opaštajienke karjalakši, vain šuomeksi, hoš miula oliski ollun šiinä jo ylen hyvä mahto paissa karjalakši heijän kera. Šiitä kevyällä olin vähäšen rohkiempi ta kuottelin hillakkaiseh paissa karjalakši ruavošša. No, nyt miula on matkuamašša toini vuosi apuniekkana ta nyt miusta olis jo ylen kumma tielo paissa šuomekši opaštajien kera. Niin vain tielot muututah huomuamattaki! Nytki šykyšy on miula moine kielikyly šentäh kun avvutan livvinkarjalan kielikurššiloilla.

Kuvašša: pakinapirtti, karjalah opaššunta, yliopisson koufeičuppuine ta miun ta tovarissan viestit karjalakši. 

Männä šykyšynä rupesin hillakkaiseh käymäh niise Jovensuun pakinapirtissä ta kevyälläki tuli käytyö monta kertua. Muissan, jotta aijempah miula jännitti äijän männä keralle kun moine ujo olen. Nykyjäh ei enämpi jännitä, a vuotan kaikičči ylen hyvällä mielellä jotta piäšen pakajamah jo tuttavien pakinapirttiläisten kera. Ta nyt onki ylen mukavaini, kun yhen pakinapirtin šijah piäšenki kakši kertua kuušša pakinapirttih: nuorien ta kaikkien pakinapirttih! 

Karjalan kieli näkyy miun elokšešša niise yliopisto-opinnoissa šentäh kun otan osua kiäntämiseh ta karjalaiseh nimistöntutkimukseh liittyjillä kurššiloilla. Olen tiettäväini aijempahki käynyn karjalan kielen ta kulttuurin kurššiloilla, kun še on ollun miun šivuaineh jo kolme vuotta, ka nyt on miula läs enšimmäini kerta, kun käyn kaikilla luventoloilla ihan luventošalissa, kun aijempah olen ollun keralla vain loitočči Zoomissa. Luvennoilla on veššelämpi männä yliopissolla šentäh kun šamalla šuan paissa tovarissojenke karjalakši. Šiitä karjalan kieli näkyy vielä miun pro gradu -tutkielmaššaki! Miun piäaineh tottas on ruočin kieli ta gradu pitäy kirjuttua ruočikši, a mie olen löytän moisen kiäntämiseh liittyjän tieman, kumpasešša voin ottua karjalan kielen graduh keralle. No, šiitä kerron tarkempah vähäšen myöhempäh, kun olen piäššyn alkuh tämän ruavon kera.

Yllä olijašša kuvašša mie, Maura ta Santra karjalan kiännöšseminuarissa.

Ta niin, šanoin jotta huaveilin männä vuotena kun olis kennih kenen kera paissa karjalakši, ka nyt miula tottaš on tovarissoja kumpasien kera voin ta šuan paissa karjalakši. Še on miula šuuri ilo. Karjalaisešša yhteisöššä miula on šemmoni tunto, kuin olisin koissa.

En arvannun vielä männä vuotena, jotta karjalan kieli olis niin aktiivini miun aivoissa, jotta toičči tuumaičenki karjalakši. Še on veššelä tielo, ka kun ruočin luvennolla pitäis paissa ruočikse, meinuau šieläki šanojen šekah tulla karjalan kieltä. Ta kun pakajan mistänih tietyštä tiemašta, juohutah enšin šiih liittyjät šanat karjalakši mieleh. Toičči koissaki šuatan vaššata miun vaštinehella karjalakši ta hiän kaččou milma kuin hulluo, kun hiän ei mitänä tolkkuo ota kun ei (vielä 😉) malta karjalakši. Toinah pitäis hänellä ruveta opaštamah karjalan kieltä, jotta voisin koissaki paissa karjalakši hänenke.

Miula on ylen hyvä mieli, jotta karjalan kieli on nykyjäh niin šuurešša ošašša miun elokšešša. Kerro šieki täššä alahana tahi Instagramissa: Kušša šie pakajat tahi kirjutat karjalakši? Ollouko še šiun arkikieli, opaššutko kieleh vain käytätkö kieltä silloin toičči? 

Šanašto: hillakkaiseh = hiljalleen (myös: hiljaa, äänettömästi) / järilleh = takaisin / varata = pelätä / ruohtie = uskaltaa / osanottaja = jäsen / tiema = teema, aihe / koissa = kotona / vastineh = kumppani, puoliso / silloin toičči = silloin tällöin

MITEIN KEŠÄ MÄNI?

Terveh! Tänäpiänä on elokuun ta kešän viimini päivä. Šentäh kaččelemma mitä ruavoin kešällä, kun miula oli niin äijän pluanie kešän alušša. Ylen ruttošeh on aika männyn. Tuntuu, jotta kešä vašta alko ta nyt jo ilmašša haisuu šykyšy. Tiälä Jovensuušša on tänäpiänä šajepäivä.

No, kešällä piäšin viettämäh aikua kešämökillä. Šielä mie uin, kävin kylyh ta keräšin mussikkua ta keltašientä. Mielehini tielo miula oli lukie kirjua pristanilla istuošša, villašukat jalašša. Aivin koko netälie en pyštyn olomah mökillä millänä kerralla, ka kuiteinki monta päivyä. Männä netälinloppunaki olin kešämökillä miun muamon ta tuaton kera. Vietimä kešän viimeistä netälinloppuo. 

Kešäopintojaki luajin yhen kurššin. Kurssin tiema oli kiäntäjän teknologie ta šiinä harjavuttih käyttämäh kiännöšmuistie ta muka ielleh. Miula piti luatie toinenki kuršši, ka šiitä kešällä tuumaičinki luatie eri kurššin luventojen kera šykyšyllä. Toičči pluanit muututah. 

Meilä oli kešällä tovarissan kera mukavaini čomennuspaja eryähänä šajepäivänä. Luajimma yheššä moisie kukkačomennuksie (yllä olija kuva). Luajimma net Ilosuarirockie varoin, ka käytin niitä koko kešän ta luajin čomennusta niise miun tovarissoilla. Ilosuarirockissaki kävin, ta še oli ylen veššelä netälinloppu. Miula mielehiset artistit libo yhtyvehet oltih Kuumaa, Kiärijä ta miun hämmäštykšekši niise Benson Boone oli ylen hyvä, vaikka hiän ei ollun miula ylen tuttava ennein Ilosuarta. Heinäkuušša pruasnuičima niise miän perehen koiravanhušta (yllä olijašša kuvašša alahana oikiella). Ricolla oli heinäkuušša šyntymäpäivä ta hänellä roih 14 vuotta. ♥

Mitäpä muuta mie ruavoin... Šielä Šuojärven pitäjäšeuran pruasniekašša kävin, kuin kirjutinki männä kerralla. Šiitä mukavaiset muissot jiätih mieleh. Heinäkuušša niise olima pitkäštä aikua kai čikot ta veikot (meitä on yhteheš viisi) keralla, kun miun veikko kävi nellän vuuven jälkeh Lieksašša. Oli mukavua! Olima viimekši nähnyn kakši vuotta takaperin miun toisen veikon häissä. Šiitä elokuušša vielä kävimä kanšainvälisellä jarmankalla muamon ta tuaton kera.

Elokuušša niise matkašima čikon kera Pariisih (yllä olijat kuvat). Pariisissa kaččelima nähtävyykšie: Louvre, Eiffel, Sacré-Cœur tmi. Louvre musejoh emmä männyn šiämyštäh. Himotti äijän männä, ka jono oli ylen pitkä ta oli räkki. Kävelimä äijän ta jalat oli ylen kipiet aivin jokani ilta. Kävimä niise Disneylandih ta še oli ihana elämyš! Miun čikko šano hyvin, jotta šielä ei voi olla muuta kuin ošakaš olo! Veššelyä oli ta mukavat muissot jiätih niise täštä matašta. Kai mäni ylen hyvin ta oli ylen kepie liikkuo metrolla ta muiteinki, mi hämmäššytti milma ta miun čikkuo. Nähtävyä oli äijän, ta pakasima jo matan lopušša, jotta ''šiitä tulijalla kerralla ruamma šitä ta tätä.'' :) Pariisi on ylen čoma linna. 

No, kešän alušša tahoin käyvä Pikkukilih ta telttah makuamah, ka niih en ehtin tahi piäššyn. Net šuahah jiähä tulijalla kešällä ruattavakši. En niise ollun netälie ilmain sosialista medijua, ka vähenšin onnakko vähäšen miun ruutuaikua. Ka olkah tämä miula kaikičči ruavon alla, jotta še telefoni ei kaiken aikua olis kiäššä. Ihan kaikkie en luatin mitä planuičin, ka šen šijah mie esimerkikši liikuin äijän enämpi kuin aijempah, šentäh kun oli aikua ruatua šitä mitä tahtou ta oli aikua pityä huolta omašta tervehyöštä. Kešällä mie toveššah šain levähtyö ta še ruato miula hyvyä.

Tulijan netälin jälkeh miula alkau viiješ lukuvuoši yliopissošša, a jo tulijalla netälillä piäšen pitkäštä aikua näkömäh vanhoja ta uušieki opaštujatovarissoja, kun meilä on moine ruočin opaštujien illačču. Tulijalla netälillä mänemmä niise pitämäh karjalan kielen elvytyšprojektin rastie uušien opaštujien linnaorientiiruičendah. Šitä vuotan hyväl mielel! Miun šykyšy on ylen täynnä kurssie ta ruatuo, a kevät šiitä on vähäšen kepiempi. Ruan niise tänä lukuvuotena yliopissolla karjalan oppiainehešša opaštajan apuniekkana, mi on miun mieleštä tuaššen mukavua vaihteluo miun omilla opinnoilla. Šykyšyllä kuottelen kirjuttua blogih kaikičči kun ehin. Tulen ainaški kertomah miun gradušta ta muiteinki miun kuulumisista. Mie olen niise kerännyn neuvoi karjalan kieleh opaššuntua varoin ta kuottelen konšanih šuaha ne yhteh tukkuh ta jullata tiälä blogissa. No, hyvyä šykyšyn alkua teilä kaikilla, ''näkeyvymmä'' tuaššen!

Šanašto: ruttošeh = nopeasti / keltašieni = kantarelli / pristani = laituri / čomennus = koru (koriste) / ta muka ielleh (tmi.) = ja niin edelleen / räkki = helle, kuuma / ošakaš = onnellinen, onnekas / toveššah = todella, oikeasti / levähtyö = levätä / illačču = illanistujaiset / linnaorientiiruičenda = kaupunkisuunnistus / opaštajan apuniekka = opetusavustaja 

ŠUOJÄRVEN PITÄJÄŠEURAN PRUAŠNIEKAŠŠA

Terveh! Otima männä netälin piätinččänä Häkin Mauran kera ošua Šuojärven pitäjäšeuran pruašniekkah. Tahoima keralla, kun kuulima što ohjelmašša on moine kiertoajelu Šuojärven evakkoloin elinpaikoilla Lieksašša ta Valtimolla. Täššä vähäšen tunnelmie ta omie tuumie päiväštä.

Huomenekšella läkšimä Jovenšuušta Nurmekšeh. Olima perillä č 10 aikah, kun kiertoajelu alko. Enšimmäisekši ajelima Egyptinkorvešša. Valtimolla kävimä pravoslaunoin kiriköššä ta kalmismualla, ta šiitä vielä Rasimäen časounašša. Valtimolla niise šöimä hyväččäisešti Puukarin pysäkillä. Šyömiset oltih ylen makiet ta štola oli täynnä lähiruokua. Alla olijašša kuvašša Rasimäen časouna, Puukarin pysäkin murkina, mie ta Maura ta kočkuzet, kumpaset Kirillä-tiätä tariči meilä busašša jo č 13 aikah. :) 

Kiertoajelun jälkeh kuuntelima Bomban talon esittelyn ta kävimä käširuatolaukašša. Mie vähäšen miellyin erähäh ylen čomah valkieh šorokkah, ka pahakši mielekši en muistan ottua šiitä kuvua. Miula ei vielä ole omie kruuttie, a pitäis šeki projekti alottua. 

Šiitä kävimä vielä kuuntelomah karjalankielistä sluušpua Bomban časounah. Še oli miun mieleštä ylen čomua kuunneltavua. Sluušpan jälkeh kačoima vielä Šuojärveläsien siviilisotavankien muistomerkkie. 

Kotimatalla lähimä sluušpan jälkeh. Miun mieleštä koko päivä oli veššelä, ka niise liikuttaja šentäh kun en ollun nikonša aijempah käynyn Valtimon kalmismualla, kušša miun pravovanhemmat ollah. Miula tuli aivin kumma olo kun šeisoin šielä, heijän hauvan ieššä. Ka kuin jo šanoinki, päivä oli muitein veššelä. Tapasin äijän uušie ihmisie, ta oli mukavaini huomata, jotta vanhempi rahvaš tiesi miun diedon ta hänen vanhemmat. Nyt niise tiijän keneltä voisin kyšyö lisyä, kun tahtonen kuulla enämpi heistä. Vastavuima päivän aikana niise karjalaisien nuorienke, mi oli ylen mukava. Ka ei meitä nuorie pruašniekašša ylen äijän ollun, ka muutamie. 

Šiäki oli piätinččänä muitein hyvä, ka šit kun matkasima järilleh Nurmekšeh, rupeši äijän vihmumah. Karjalan kieltäki kuulin ta pakasin, tiettäväini šentäh kun pakasima Mauranke koko päivän karjalakši. Ka meijän lisäkši oli muutamie ristikanšoi ket niise paistih karjalakši. Olis ollun veššeliä jiähä Nurmekšeh yökši, jotta olisima voinun ottua ošua niise pruašniekan toiseh päiväh. No, toinah šit toisella kerralla. Ta niin še pitäy vielä šanuo, jotta milma kyšyttih Šuojärven pitäjäšeuran halličukšen varajäšenekši vuuvella 2024, ta šiitä šanoin jotta voin lähtie keralla. Tulijana vuotena šit olen keralla halličukšešša. 

Mostu tällä kertua! Tulijalla kerralla onnakko kaččelemma mitein miun kešä on männyn ta olenko ruatan mitä planiiruičin kešän allus. Kahen netälin piäštä olen matalla Pariisissa - šitä vuotan ylen hyvällä mielellä. Ta vielä tiijokši: heinäkuušša pijin blogin Instagramissa lyhyččäistä kyšelyö ta šen mukah šanalistojenke olis kepiempi lukie kirjutukšie, ta šentäh olen nyt täh kirjutukšen alle luatin lyhyččäisen šanalistan. Kuottelen luatie listat niise iellisih kirjutukših, kun ennätän. Ka hyvyä loppukešyä teilä kaikilla, ''näkeyvymmä'' tuaššen!

Šanašto: piätinččä = perjantai / pruašniekka = juhla / pravoslaunoi = ortodoksinen / kalmismua = hautausmaa / tiätä = setä / kočkuzet = paukut / štola = pöytä / sluušpa = jumalanpalvelus / käširuatolaukka = käsityökauppa (tai puoti) / mieltyö = ihastua / kruutat = ruutat / järilleh = takaisin / pravovanhemmat = isoisovanhemmat / veššelä = hauska / toinah = ehkä, mahdollisesti 

PAGIZETGO SIE ŠEKAKARJALAKŠI?

Terveh! Pagizetgo sie šekakarjalakši? Tänäpiänä tuumaičen ollouko še hyvä vain huono asie olla karjalan kielen šekapakasija. Mie tiijuštan, jotta tätä šamua tiemua tuumaiččou moni muuki karjalaini nuori. Olen kuullun, jotta vanhemmat karjalan kielen malttajat ollah čakattu nuorie, kun hyö ei paissa karjalakši šamah tapah kuin hiän omašša čomašša kyläššä on paistu tahi kun nuoret ei paissa kuin hiän vanhemmat ollah paistu. Ta ketnih čakatah, kun kieli kehittyy ta kieleh tulou šanoja, kumpasie ei ole aijempah ollun käytöššä. Täššä kirjutukšešša mie meinuan šekakarjalalla šitä, kun pakinašša (ta toičči kirjutukšeššaki) karjalan kielen piämurtehet ševotutah keskenäh. 

Mie olen iče äijän tuumainnun mitein miun pitäis paissa karjalakši. Miun šuvun murreh on onnakko ollun šuvikarjala (ta onnakko niise livvinkarjala, kun olen iänittehie kuullun) ka kun aloin opaštuo karjalan kieleh yliopissošša, tarjolla oltih vienankarjalan kurssit. Rupesin opaštumah vienankarjalah ta luajin niisi šuvikarjalan kurssie, ka vienankarjala vain jäi miula vahvemmin piäh. Tiettäväini šeki pitäy šanuo, ku vienan- ta livvinkarjalah on ollun kepiempi opaštuo šentäh kun materijalie on šuvikarjalakši äijän vähempi. Ka kuiteinki, tuumaičen kun ei še ole nimi paha tielo, jotta maltan parempah luatuh eri murtehella, kuin mi miun šuvun murreh on ollun. Še on niise ruato karjalan kielen puolešta. Arvelen niise jotta vienankarjalan kielineron kautti muih murtehih opaštumini on kepiempi tielo.

Mie alkuh tiettäväini varasin paissa iäneh karjalakši, šentäh kun miun pakinašša kepieh ševotutah kaikin murtehet, kuin olen jo aijempah täššä blogissa šellittän. Toičči kun murtehet ševotutah, niin ševotutah niise murtehien omat kieliopit keskenäh. Esimerkkilöinä miun šekakarjalašta voin antua tämmösie: toičči šanon tahi ta toičči libo, toičči šanon niise ta toičči tuaššen sezo. Kepieh šamašša pakinašša niise šuatan šanuo, jotta pakajan ta pagizen karjalakši tahi karjalakse. Šanojen piättehet ollah ne kumpaset miula ylen kepieh ševotutah, kun kuuntelen muijen pakinua. Rupieu vienankarjalan loppu a mänömäh u:ksi: koira - koiru, tovarissa - dovarissu (tahi tovarissu). Vienakši niise kirjutan jotta minih tielo paššuau, ka pakinašša šanon usein jotta pädöy. Toičči niise verbilöin taivutušmuuvvotki ševotutah. Vienakši on esimerkiksi rupesin, ka pakinašša kepieh šanon rubein. Ta mihnih šanoih onnakko vain tottuu. Esimerkiksi tuaton tuatošta paissešša šanon kaikičči diedo, en ukko. Ta passipoiješšaki šanon tavan mukah passibo pehmiel b:l. Ta kun olen kenennih kera vastavunnun ta lähemmä eri šuuntih, šanon usein näimmökseh (vienakši näkeyvymmä). Ta kun šanon jotta ruan mitänih kenennih kera, lyhenöy kera usein livvinkarjalan mukah -ke piättehekši (esim. čikon kera - čikonke). 

Miun tovarissat ta opaštajat ollah rohkassuttan milma ta šanon, jotta še ei nimitä haittua paissa šekakarjalua. Ta še oli miusta hyvä huomavo, kumpasen miun opaštaja šano, jotta šekakarjalan pakajamini on niise karjalan kielen kehittymiseh liittyjä tielo. Kieli on kaikičči muutoksešša, ta onnakko šekakarjalan ylehistymini on yksi moine muutoš karjalan kieleššä. Kieleššä ei ole mitänä tarkkua rajua, kumpasen mukah pitäis paissa. Pitäy muistua, jotta karjalan piämurtehien (vienankarjala, šuvikarjala ta livvinkarjala) alamurtehissaki on vaihteluo. Ta šeki on hyvä muistua, jotta paistu kieli ei ole šama asie kuin normiiruittu kieli.

Miun mieleh šekakarjalan pakajamini ei ole nimi huono tielo. Ei pie varata paissa - kaikilla meilä on oma pakinaluatu! Miun mieleštä tärkein tielo on vain paissa, jotta karjalan kieli jatkau elošta. Konša ei tiijä šanua tahi kun ei ole vielä olomašša mitänih šanua karjalakši, voi avukši kaikičči ottua šuomen kielen libo minnih muun kielen. Šitä mieki äijäl ruan, jotta käytän šuomen kieltä apuna. Ta pitäy vielä šanuo, jotta mänkyä pakinapirttilöih kun ollou mahto. Šielä ei ole nimi pakko paissa, toičči voi vain kuunnella. Šiitä še pakina hil'l'akkaiseh ta huomuamattaki lähtöy kun enšin kuuntelou muijen pakinua.

Onnakko mie toičči voisin kuotella kirjuttua täh blogih šamah tapah kuin pakajan - vienankarjalakši, ka šit kuiteinki šekakarjalakši. :) 

Šanašto: paissa = puhua / čakata = moittia, torua / nero = taito / niise = myös / tovarissa = kaveri, toveri / passipoija = kiittää / passipo = kiitos / kaikičči = aina

KEŠÄPLUANIE

Terveh! Kevyän kiirehet ta viimeset školaruavot ollah nyt takana ta mie olen kešälomalla. Juohtu mieleh luatie ičellä lista asieloista, kumpasie tahtosin ruatua kešän aikana. Šiitä tuumaičin jakua listan blogih, jotta voimma kešän lopušša kaččuo mitä ruavoin ta mitä en. 

1. Tahon viettyä netälin miän perehen kešämökillä. Uija, käyvä kylyh, kalaštua, poimie marjua ta šientä mečäššä ta kuunnella luonnon iänie. 

2. Tahon muata luonnošša teltašša. En ole šitä pitkäh aikah ruatan ta še olis ylen veššelyä. Paikka kunne tahtosin telttah makuamah olis onnakko Lieksan Ruunaa, Patvinšuo, Koli tahi Änäkäinen. Net kaikki ollah ylen čomat paikat. 

3. Tahon käyvä Ilosaarirock-festareilla. Männä vuotena kävin Ilosaarirokkih enšimmäistä kertua ta še oli ylen mukava netälinloppu. Mie äijän šuvaičen live-musiikkie. Tänä vuotena eniten vuotan, jotta piäšen livenä kuuntelomah Kiärijyä ta yhtyvehie Kuumaa ta Younghearted.

4. Tahon käyvä kanšainvälisellä jarmankalla. Jovenšuuh še tavan mukah on kaikičči tullun elokuun enšimmäisellä netälillä. Šielä on ylen mukava tunnelma: voit kuulla eriluatusie kielie, ilmassa haisuu eri kulttuurien ruuvat ta on mitänih eriluatuista veššua tahi taidetta mitä kaččuo ta oštua. Miun mielehini asie on kaikičči oštua moine unkarilaini rullapulla. Se on ylen makie ta pehmie pulla. 

5. Tahon kerätä mussikkua ta manšikkua talvie varoin. Mie šuvaičen šyyvä marjua talvella ta kaikičči kun on mahto, panen marjua miun kakrahuttuh huomenekšella. 

Kuvia männä kešältä: Ilosaarirock, manšikkua miun vanhempien pellošta, kešämökkielošta ta matka Ruoččih, Tukholmah.

6. Tahon kuotella olla netälin ilmain sosialista medijua ta vähentyä miun''ruutuaikua''. Mie kepieh kačon monta čuassuo päiväššä telefonie ta šiitä vielä tietokonehen ekranie tahi televiisorie. Tämä ongelma onnakko on ylen ylehini nykyjäh.

7. Tahon šeikkailla ta elyä hetkeššä. Planiiruičen äijän ta miula pitäy aina tietyä ennakkoh mitä ruan, ta šentäh kuottelenki tänä kešänä olla spontannoi. Pitäy toičči opaštuo šanomah enämpi kyllä. 

8. Tahon matata (ta matkuan) Pariisih elokuušša miun čikon kera. En ole nikonša aijempah lentän lentokonehella ta ulkomaillaki olen käynyn vain Virošša ta Ruočissa. Äijäl vuotan tätä matkua. Tällä matalla myö käymmä niise Disneylandih šentäh kun še on ollun miun ta miun čikon huaveh pikkaraisešta šuaten. 

9. Tahon käyvä Pikkukilih. Pikkukili on miun kotilinnašša Lieksašša olija eläinpiha, kussa on äijän eriluatuista šiivattua ta eläintä. Šinne pitäy oštua biljetti, ta še on ylen mukava paikka: šielä voit kalaštua luvan kera, kačella šiivattoja ta eläimie, voit paistua kalpassuo kovašša tahi vaikka oštua jiämaijon kioskista. Pikkukili on ylen mukava paikka perehillä. Iče en ole moneh vuoteh šielä käynyn ta šentäh himottais piäššä šinne käymäh. 

10. Tahon luatie kešäopintoja. En toven tiijä ken tahtou luatie kešäopintoja, ka miula ei ole kešäruatuo ta tuumaičin šentäh käyttyä ajan hyväkši. Pluani on, jotta luajin kakši kolme kurssie. Šiitä tulijana lukuvuotena onnakko on vähäsen kepiempi ruatua, kun pitäy graduoki ruveta luatimah. 

Mie tahon niise planuija ta kirjuttua blogie varoin tekstie. Tulijuaki tekstie olen jo planuinun. Šiinä mie tuumaičen šekarjalakši pakajamista, ka šiitä lisyä tulijalla kerralla. Mitä šie tahot tahi meinuat ruatua kešän aikana? 

Šanašto: pluani = suunnitelma / kyly = sauna / netälinloppu = viikonloppu / suvaija = tykätä jstak / jarmankka = markkinat / čuassu = tunti / telefoni = puhelin / onnakko = luultavasti, ehkä / planiiruija = suunnitella / kuotella = yrittää, koettaa / spontannoi = spontaani / toičči = välillä, joskus / äijän = paljon / linna = kaupunki / šiivatta = kotieläin / kalpassu = makkara / jiämaito = jäätelö

MIUN NETÄLI: ČIKKO KOSTISSA TA OPAŠTUJAN ELOŠTA

Terveh! Nyt mie kerron kuvien kera mitä ruavoin männä netälillä. Enšiarkena havaččeuvuin č 8 aikah. Huomenešverokši join čäijyö ta šöin kakrahuttuo ruahjuušton, mussikan ta oriehavoin kera. Šyön tätä šamua huomenešveruo vähilleh jokahini päivä, toičči oriehavoin jätän iäreh tahi vaihan mussikan manšikkah. Huomenešveron jälkeh mie rupesin luatimah šuomen kielen ta kiäntämisen iččenäisie školaruatoja, kumpaset liityttih kirjuttamiseh ta kielenhuoltoh. Šiitä 12 aikah mänin karjalan kielen šanakirja- ta šanaštoruavon luvennolla, kumpani piettih loitočči Zoomissa. Luvennon jälkeh mie luajin vielä vähän šamoja školaruatoja kuin aijempah. Illalla vielä pešin vuattehie.

Toisarkena mie havaččeuvuin tuaššen č 8 aikah. Huomenešveron jälkeh ruavoin apuniekkana karjalan kielen murtehet kurssin luvennolla. Šit miun čikko tuli Jovenšuuh, kun olima jo aijempah planiiruinun jotta hiän tulou meilä tällä netälillä kostih. Illalla meilä piti männä kinoh kaččomah Super Mario -filmie miän vanhemman čikon ta hänen lapšien kera, ka pahakši mielekši hyö läsittih, niin emmä šit männyn. Šen šijah kaččoma koissa filmin, kumpasen nimi oli Enola Holmes. Še oli ihan hyvä kino. Rupesima jo varahin makuamah šentäh kun tiesimä jotta tulija päivä on pitkä.

No, serotana šit havaččeutuma čikon kera č 4.30 aikah ta läkšimä kuuvven huomenešjunalla Helsinkih. Helsinkissä myö kiersimä laukkoja ta šöimä hyväččäisesti (hampurilaiset ta puikkopotakat). Läkšimä takasin Jovenšuuh č 18:30 junalla. Voin kertuo jotta päivä oli ylen pitkä ta jalat kipiet, kun kävelimä niin äijän! Mie en oštan äijän, ka löyvin čoman vihannan pluatan ta valkiet houšut kešyä varoin. 

Nellänäpiänä olin tuaššen apuniekkana luvennolla. Šen jälkeh vietimä čikon kera aikua, ta šiitä illalla mänin tovarissojen kera opaštujien pitoloih, kumpasie kučuttih 8appro. Appro on šemmoni opaštujien tapahtuma, kumpasešša kierretäh buariloissa ta kerätäh leimua pašših. Leiman šuau kaikičči, kun oštau mitänih juotavua tahi šyötävyö, tahi kun ešimerkikši pajattau karaokea. Šiitä illan piättehekši paššie vaštah šuau hualarimerkin, kumpasen voi ommella omih hualariloih. Ta merkkejäki on eriluatušie: mitä enämpi keryät leimoja, šitä ''paremman'' merkin šuat. No, appron jälkeh voi tiettäväini männä vielä pläššimäh jatkoilla, ka iče en tällä kertua männyn. Mukava oli tuaššen hualarit jalašša kul'ailla ympäri Jovenšuuta. Veššelyä oli, ta tiettäväini oli mukavaini nähä opaštujatovarissoja. Eri alan opaštujie oli äijän liikkehellä ta šiäki oli ylen hyvä: päiväni paisto ta oli lämmin. 

Piätinččänä mie huokauvuin ta vietin aikua čikon kera. Myö kaččoma filmijä (ešimerkikši Enola Holmes -kinon toisen ošan) ta šöimä mitänih niepšiempäistä. Šuovattana čikko lähti kotih. Mie iellehki huokauvuin ta kisasin miun Nintendo Switch -kisakonsolilla. Mie šuvaičen äijän moista kisua, kummaista kučutah Disney Dreamlight Valley. Šiinä autetah Disney-huahmoja ta šeikkaillah. Še on moine rauhallini ajanvietäntäkisa. No, šuovattana vielä luatima miun vaštinehen kera tulijan netälin ruokaoššokšet ta kaččoma televiisorie. Pyhänäpiänä mie kirjutin tätä tekštie ta luajin školaruatoja, kumpasie en ehtin luatie aijempah netälin aikana. Šiitä vielä vähän šiistimä pirttie, jotta olis mukava alottua tulija netäli. 

No, tämmöni kirjutuš tällä kertua. Kommentiiruiče mitä šie ruavoit männä netälillä tahi kerro ollouko tämmösie kirjutuksie mukava lukie. Alla olijan kommenttiošan lisäkši miula voi jättyä kommenttie Instagramissa: @jelenankera. Passibo!

Šanašto: netäli = viikko / čikko = sisko / kostissa = kylässä / opaštuja = opiskelija / enšiarki = maanantai / havaččeutuo = herätä / huomenešvero = aamupala / oriehavoi = (maa)pähkinävoi / kumpani = joka (pronomini) / toiniarki = tiistai / läsie = sairastaa / serota = keskiviikko / laukka = kauppa / pluat’t’a = mekko / nelläšpäivä = torstai / pläššie = tanssia / piätinččä = perjantai / šuovatta = lauantai / kisakonsoli = pelikonsoli / pyhäpäivä = sunnuntai

ENŠIMMÄINI KIRJUTUŠ

Terveh šiula! Olet kuintahto ekšyn lukomah Jelenan karjalankielistä blogie. Alkuh tuumaičin ku olis hyvä vaššata muutamah kysymykšeh. Täššä kirjutukšešša olijat kuvat on ottan Anne Kalliola. 

Ken šie olet?

Milma kučutah Ravan Elena tahi karjalakši Jelena. Olen 22-vuotehini opaštuja Päivännoušu-Šuomešta. Opaššun Päivännoušu-Šuomen yliopissošša ruočin kieleh. Miun šivuainehet ollah karjalan kieli, kiännöštieto ta šuomen kieli ta kiäntämine. Miun karjalaiset juuret tullah Šuojärveštä. Šielä, tarkempah Kaitajärven kyläššä, miun diedo, hänen vanhemmat ta muu pereh elettih ennein voinua. 

Mintäh rupiet kirjuttamah blogie karjalakši? 

Mie rupien kirjuttamah blogie karjalakši jotta karjalan kielistä tekštie olis enämpi. Tuumaičin kun karjalaisilla nuorilla olis mieleh lukie toisen karjalaisen nuoren kirjuttamua tekštie. Mie tahtošin niisi jotta blogi olis apu kielen opaštumisešša niin miula kuin kellänih lukijalla. Tiettäväini pitäy šanuo, jotta ideja karjalankielisen blogin kirjuttamiseh rotiutu konša meilä oli pakinapirtti Häkin Mauran kera. Pakinapirtistä tuliki moine idejapirtti. Ka ylen hyvät pakinat ta idejat oltih!

Millä murtehella kirjutat? 

Mie kuottelen kirjuttua piäasiešša vienankarjalakši, ka erähät šanat voijah olla niisi šuvikarjalakši tahi livvinkarjalakši. Olen kačos opaštun vienan ta šuvin murtehih, ka olen äijän kuullun niisi livvinkarjalua kurššiloilla ta muiten pakinapirttilöissä ta niin ielläh. Šentäh olen moine šekapakasija, šiitähki ku iäneh pakajan karjalakši. Karjalan kieli on miun perintökieli, ei enšimmäini kieli eli muamonkieli, ta šentäh miun kirjutuksešša voi tiettäväini olla mitänih hairivuo. Milma šuau kohentuo onnakko hairivuo huomuau, en mie pahaštu.

Mistä kirjutat?

Mie kuottelen kirjuttua miun elokšešta, karjalan kieleštä ta mistänih muusta karjalašuteh liittyjäštä asiesta. Miula on jo mieleššä muutamie tiemoja, kumpasista tahon kirjuttua. Ka kačomma mimmoni blogista muuvvoštuu. 

Passibo kun luvit enšimmäisen kirjutukšen! Kommenttie, tervehyisie tahi toivehie šuau jättiä alla tahi Instagramissa!